Tieteellistä tutkimusta lepakoista ja yöperhosista

Viimeisetkin talvihorrostavat eläimet alkavat heräillä, vaikka maisema näyttää vielä kovin talviselta. Kevät kuitenkin etenee, ja on tullut aika aloittaa kesäiset lajienseurannat. Olemme tänäkin vuonna mukana sekä lepakko- että yöperhosseurannassa, joiden tarkoituksena on selvittää lajien esiintymistä ja niiden runsauksissa tapahtuvia muutoksia.

Lepakkohavaintoja tehdään nauhoittamalla niiden ääniä

Luonnontieteellisen keskusmuseon toteuttamaa lepakkoseurantaa tehdään pienen, kerran kuukaudessa yöksi maastoon jätettävän laitteen avulla. Se on määritetty nauhoittamaan tietyn taajuiset ultraäänet. Tallentuneiden äänien avulla tutkijat pystyvät määrittämään alueella esiintyvät lepakkolajit nopeasti ja tehokkaasti, eläimiä häiritsemättä.

Lepakot käyttävät ultraääniä kaikuluotaukseen. Kun ääni kimpoaa takaisin oksasta tai hyönteisestä, lepakko reagoi siihen tilanteen mukaisesti. Ranualla, kuten koko Suomessa, yleisin lepakkolaji on pohjanlepakko, joka on samalla kaikista maailman 1200 lepakkolajista pohjoisemmas levinnyt, pitkiin talviin ja valoisiin kesäöihin erikoistunut nisäkäs.

Yöperhosseurannalla tietoa elinympäristöjen muutoksista

Yöperhosseurantaa toteutetaan valopyydyksillä, joiden näytteistä määritetään yöaktiivisten suurperhosten laji- ja yksilömäärät sekä sukupuolet. Pohjois-Suomessa määritetään myös kaikki pikkuperhoset. Jo 30 vuotta jatkuneen yöperhosseurannan myötä ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät lajien käyttäytymisessä. Suomeen on ilmaantunut uusia lajeja, lajit levittäytyvät pohjoisemmas ja yhä useammin lajeilla havaitaan kaksi sukupolvea kesän aikana. Pohjoisten lajien vetäytyminen pohjoisemmas ja taantuminen myös jatkuu.

Molemmat seurannat antavat lajien esiintymisen lisäksi tietoa niiden elinympäristöissä tapahtuvista muutoksista. Esimerkiksi tiettyä kasvia ravintonaan käyttävien yöperhoslajien kannanmuutokset viestivät laajemmista muutoksista elinympäristöissä.

Me Ranuan eläinpuistossa teemme työtä monimuotoisen luonnon ja ilmaston puolesta mm. osallistumalla tutkimuksiin, valistamalla ihmisiä sekä suojelemalla lajeja – niin paikallisesti kuin kansainvälisellä tasolla.