Sisältöön sitemap

Eläinten hyvinvointi on yksi Ranuan eläinpuiston keskeisimmistä arvoista ja haluamme toimia vastuullisesti. Suurin osa asukkaistamme on syntynyt tarhaolosuhteissa meillä tai muissa eläintarhoissa, ja tottunut ihmisen läsnäoloon – silti pyydämme kaikkia vierailijoitamme kunnioittamaan eläinten rauhaa niiden omassa kodissa, ja käyttäytymään rauhallisesti aitausten lähellä.

Hoivaeläimet

Pieni osa asukkaistamme on alun perin luonnonvaraisia yksilöitä jotka ovat päätyneet meille loukkaannuttuaan tai jäätyään ilman emon hoivaa. Tällaiset meille tulleet hoivaeläimet pyritään aina ensisijaisesti palauttamaan luontoon kuten laki edellyttää, mutta jos eläin ei kuntoudu siten, että se voisi pärjätä luonnossa, se saattaa jäädä pysyvästi meille. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että eläimelle voidaan järjestää olosuhteet, joissa sen hyvinvointi on turvattu, ja että eläimen pitoon saadaan tarvittavat luvat viranomaisilta.
Tällä hetkellä emme voi ottaa luonnosta tulevia hoivaeläimiä vastaan, ja pysyvää sijoituspaikkaa tarvitsevien luonnoneläinten kohdalla harkitaan aina tapauskohtaisesti onko niiden sijoittaminen meille tarkoituksenmukaista ja eläimen edun mukaista.

Hyvinvoinnin edellytykset

Eläinten hyvinvoinnin perusedellytyksiä eläinpuistossa ovat lajin tarpeet huomioiden suunniteltu, riittävän laaja aitaus siihen liittyvine tiloineen sekä osaava, eläinlajin ominaisuudet ja omat yksilömme tuntevat eläintenhoitajat. Lisäksi eläimet tarvitsevat luonnollisesti niille sopivaa ravintoa ja terveydenhuoltoa. Luonnossa eläinten hyvinvointia haastaa usein fyysisten perustarpeiden tyydyttämisen vaikeus – ravinnon puute, saalistajat ja sairaudet ovat suurin hyvinvoinnin uhka. Tarhaolosuhteissa näiden osalta hyvinvointi voidaan turvata varsin hyvin, mutta toisaalta eläin saattaa olla altis esimerkiksi pitkästymiseen liittyvälle stressille, kun aika ei kulukaan vaikkapa ravinnon etsimiseen.

Virikkeellistäminen

Pyrimme virikkeellistämisen keinoin takaamaan jokaiselle lajille mahdollisuuden lajityypilliseen käyttäytymiseen. Osa näistä tavoista näkyy selkeästi kävijällekin: ruoka saatetaan tarjota pahvilaatikkoon piilotettuna, jotta sen eteen on tehtävä töitä, tai rapsuttelua varten on asennettu kunnon harja märehtijöille, tähystämistä varten ja turvapaikaksi kiipeilyteline ahmoille, älypeli puuhan tarjoamiseksi korpeille. Osa keinoista on vähemmän ilmiselviä: jollekin eläimelle aitauksen metsikkö tai uimapaikka on tärkeä, toiselle uima-mahdollisuus, kolmannelle piilotettujen herkkujen etsiminen tai se, että ruoka tarjoillaan mahdollisimman kokonaisen saaliseläimen muodossa. Virikkeenä voivat toimia lajista ja yksilöstä riippuen niin hajut, äänet, sadettimet tai jopa aitauksen laidalla kävelevä yleisö. Laumaeläimille sopiva laumarakenne on keskeinen hyvinvointitekijä, yksineläjät tarvitsevat mahdollisuuden vetäytyä omiin oloihinsa vaikka saattavatkin tarhaolosuhteissa hyötyä joskus lajitoverin seurasta. Lisääntyminen ja poikasten hoito on monessa tapauksessa yksi tärkeä keino mahdollistaa lajityypillistä käyttäytymistä. Virikkeellistämisen on oltava riittävän vaihtelevaa ja yksilöllistä, jotta se voi olla tehokasta.

Koulutus

Myös eläinten kouluttaminen on sekä osa virikkeellistämistä, että osa hoitorutiinien helpottamista sekä eläimen että ihmisen näkökulmasta. Temppuja ihmisten iloksi eläintarhaeläimille ei opeteta, vaan koulutuksen tavoitteena on eläimen hyvinvoinnin lisääminen ja eläimen ja ihmiset yhteistyön sujuvoittaminen ja siten myös eläimen stressin vähentäminen. Eläimille saatetaan esimerkiksi opettaa tiettyyn paikkaan siirtyminen pyynnöstä, jotta hoitaja pääsee siirtymään sujuvasti portista toiseen. Joillekin eläimille on opetettu kuljetuskoppaan ti vaa´alle meno, jotta eläimen siirto tai punnitus sujuisi stressittä. Jääkarhuille pyritään opettamaan muun muassa suun avaaminen pyynnöstä, jotta hampaistoa voidaan arvioida ilman nukutustakin.

Eläinten pito-olosuhteiden, hoitokäytäntöjen, ruokinnan, virikkeellistämisen ja kouluttamisen kehittäminen on jatkuvaa ja pitkäjänteistä työtä, jossa sekä itse opittu että alan tutkimuksiin pohjautuva tieto lisääntyy koko ajan. Arjen toimintatapoja kehitettäessä välillä otetaan takapakkia, välillä harppauksia eteenpäin.

Haluamme olla avoimia aiheeseen liittyvistä haasteista sekä olla ylpeitä siitä, mihin suuntaan olemme toimintaamme jatkuvasti viemässä. Pyrimmekin kertomaan eläimiin liittyvistä kuulumisista ajankohtaista osiossa sekä somekanavissamme säännöllisesti.