Ranuan eläinpuisto ottaa mahdollisuuksien mukaan hoitoon loukkaantuneita tai muusta syystä ihmisen avun tarpeessa olevia luonnoneläimiä. Ranuan eläinpuistossa on vuosien varrella hoidettu yli 90 eri eläinlajin edustajia. Yleisimpiä lajeja ovat laulujoutsen, kanahaukka, huuhkaja, kurki, telkkä ja helmipöllö sekä nisäkkäistä muun muassa saukko. Harvinaisempia hoidokkeja ovat olleet kompassinsa sekoittanut kattohaikara sekä harmaahylkeen kuutti, joka jostain syystä oli eksynyt omakotitalon pihaan kilometrien päähän merestä.
Ensisijainen tavoite on aina eläimen kuntouttaminen ja palauttaminen luontoon. Jos eläin kuntoutuu vain osittain, eli siten että se ei pysty selviämään luonnossa mutta sillä on mahdollisuus kivuttomaan, hyvään elämään ihmisen hoidossa, saattaa se jäädä pysyvästi meille tai johonkin toiseen eläintarhaan viranomaisten myöntäessä siihen luvan. Valitettavasti aina on myös niitä, jotka ovat liian heikossa kunnossa selvitäkseen tai joiden sijoittaminen eläintarhaan ei ole tarkoituksenmukaista kuntoutuksen onnistuttua vain osittain. Nämä eläimet lopetetaan kärsimyksen välttämiseksi.
Juuri nyt emme voi ottaa vastaan hoivaeläimiä suoraan luonnosta tautisuojaukseltaan sopivien tilojen puuttumisen vuoksi. Annamme kuitenkin neuvoja tarvittaessa sekä teemme yhteistyötä eri tahojen kanssa hoivaeläintoiminnan kehittämiseksi Suomessa. Silloin kun hoivaeläintoiminta on mahdollista, tarkoituksenmukaista ja luvallista, voimme tarjota pysyvän paikan sitä tarvitsevalle luonnoneläimelle.
Tarvitseeko villieläin apua?
Jos löydät yksinäisen, avuttomalta vaikuttavan eläimenpoikasen, malta mielesi ja tarkkaile tilannetta jonkin aikaa etäältä. Monien lajien, kuten oravien, jänisten ja peurojen sekä useimpien lintujen poikaset voivat lepäillä erillään emostaan, eivätkä yleensä silti tarvitse ihmisten apua. Monet linnunpoikaset lähtevät pesästään lentokyvyttöminä ja emo ruokkii niitä maahan usein ihmisen katseilta salaa.
Tarpeettomasti tilanteeseen puuttuminen voi johtaa siihen, ettei poikasta pystytä pelastamaan tai palauttamaan luontoon. Toisaalta esimerkiksi maasta löytynyt tervapääskyn poikanen on aina apua vailla. Avuntarpeen tunnistaminen ei siis ole aina helppoa. Jos eläin on selkeästi loukkaantunut ja heikko tai olet epävarma siitä, tarvitseeko se apua, ota yhteyttä esimerkiksi eläintenhoitajiimme, Korkeasaaren villieläinsairaalaan, läänin eläinsuojeluvalvojaan tai paikallisiin luonnoneläimistä kokemusta omaaviin eläinsuojeluyhdistyksiin tai vastaaviin tahoihin neuvojen ja toimintaohjeiden saamiseksi.
Yleiseen hätänumeroon (112) voi soittaa, jos eläin aiheuttaa vaaraa ihmisille tai eläimen pelastamisessa tarvitaan viranomaisten erityiskalustoa tai muuta kiireellistä viranomaisapua. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi moottoritiellä tai kaupunkialueella juokseva tai jäihin pudonnut hirvi tai poro sekä kolarissa loukkaantunut hirvieläin tai suurpeto. Hätäkeskus arvioi tällöin avuntarpeen sekä sen, mikä viranomaistaho on oikea auttamaan.
Jos löysit linnunpoikasen, niin täältä löydät neuvoja miten toimia: https://tiedostot.birdlife.fi/julkaisut/linnunpoikaset-BirdLifeSuomi.pdf
Yhteystietoja:
Luonnonvaraiset hoivaeläimet:
eläintenhoitajat 040 183 7309
Heinolan lintuhoitola, 050 5951415 ja 050 595 51416, lintuhoitola@heinola.fi
Luonnonvaraisten eläinten hoitola Orimattila, Sari Valtanen 040 735 44 70
Lapin läänin eläinsuojeluvalvoja Nina Rissanen 040 7151793
Korkeasaaren villieläinsairaala