Mehiläishaukka
Huom! Ranuan eläinpuiston mehiläishaukat talvehtivat sisätiloissa, ja ovat jälleen yleisön nähtävillä sulan maan aikaan.
ELINTAVAT
Mehiläishaukka viihtyy rehevissä lehti- ja sekametsissä. Pesäpuukseen se valitsee usein kuusen. Suomessa sitä tavataan Etelä- ja Keski-Suomesta aina Etelä-Lappiin ja Perä-Pohjolaan saakka. Mehiläishaukat saapuvat Suomeen vasta touko-kesäkuun vaihteessa, sillä niiden pääravintoa, ampiaisia, mehiläisiä ja kimalaisia koteloineen ja toukkineen, esiintyy täällä vain kesällä. Mehiläishaukalle kelpaavat myös muut hyönteiset, sekä mm. linnunmunat ja -poikaset, loppukesällä myös marjat ja hedelmät. Mehiläishaukat elävät hyvin piilottelevaa elämää. Muuttomatkalle ne suuntaavat jo elokuussa ja viimeiset yksilöt ovat poistuneet Suomesta syyskuun puoliväliin mennessä.
SUOJELU
MAAILMANLAAJUINEN UHANALAISUUSLUOKITUS:

UHANALAISUULUOKITUS SUOMESSA:

Rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Muuttomatkoilla Välimeren maissa henkensä menettää huvitteluampujien toimesta tuhannet mehiläishaukat joka vuosi.
SOPEUTUMINEN TALVEEN
Mehiläishaukka muuttaa talveksi Afrikan länsiosiin, jossa se talvehtii sademetsissä.
Mehiläishaukka
Pernis apivorus, Honey Buzzard
Luokka: Accipitriformes – Päiväpetolinnut
Heimo: Accipitridae – Haukat Ja Kotkat
Koko: Paino 450-100 g, siipien kärkiväli 135-150 cm, naaraat kookkaampia kuin koiraat.
Lisääntyminen: Naaras munii kesäkuussa 1-3 munaa, haudonta 31-37 vrk, myös koiras hautoo.
Elinikä: Rengastustietojen mukaan vanhin mehiläishaukka on elänyt 29-vuotiaaksi.
Tiesitkö, että…
nuoret mehiläishaukat viettävät 1-vuotiskesänsä talvehtimisalueillaan trooppisessa Afrikassa ja saapuvat takaisin Suomeen vasta kaksivuotiaina?

