Mehiläishaukka
ELINTAVAT
Mehiläishaukka viihtyy rehevissä lehti- ja sekametsissä. Pesäpuukseen se valitsee usein kuusen. Suomessa sitä tavataan Etelä- ja Keski-Suomesta aina Etelä-Lappiin ja Perä-Pohjolaan saakka. Mehiläishaukat saapuvat Suomeen vasta touko-kesäkuun vaihteessa, sillä niiden pääravintoa, ampiaisia, mehiläisiä ja kimalaisia koteloineen ja toukkineen, esiintyy täällä vain kesällä. Mehiläishaukalle kelpaavat myös muut hyönteiset, sekä mm. linnunmunat ja -poikaset, loppukesällä myös marjat ja hedelmät. Mehiläishaukat elävät hyvin piilottelevaa elämää. Muuttomatkalle ne suuntaavat jo elokuussa ja viimeiset yksilöt ovat poistuneet Suomesta syyskuun puoliväliin mennessä.
SUOJELU
Rauhoitettu luonnonsuojelulailla. Hiljaista elämää viettävällä mehiläishaukalla ei Suomessa juuri ole uhkatekijöitä. Muuttomatkoilla Välimeren maissa sen sijaan henkensä menettää huvitteluampujien toimesta tuhannet mehiläishaukat joka vuosi.
SOPEUTUMINEN TALVEEN
Mehiläishaukka muuttaa talveksi Afrikan länsiosiin, jossa se talvehtii sademetsissä.
Mehiläishaukka
Pernis apivorus, Honey Buzzard
Luokka: Accipitriformes – Päiväpetolinnut
Heimo: Accipitridae – Haukat Ja Kotkat
Koko: Paino 450-100 g, siipien kärkiväli 135-150 cm, naaraat kookkaampia kuin koiraat.
Lisääntyminen: Naaras munii kesäkuussa 1-3 munaa, haudonta 31-37 vrk, myös koiras hautoo.
Elinikä: Rengastustietojen mukaan vanhin mehiläishaukka on elänyt 29-vuotiaaksi.
Tiesitkö, että…
nuoret mehiläishaukat viettävät 1-vuotiskesänsä talvehtimisalueillaan trooppisessa Afrikassa ja saapuvat takaisin Suomeen vasta kaksivuotiaina?