Kylänäätä
ELINTAVAT
Kylänäätä on kotoisen näädän eli mäntynäädän eteläisempi sukulaislaji. Kylänäätä sopeutuu asutuksen läheisyyteen, avoimiin ympäristöihin sekä metsiin. Kylänäätä ei valtaa toisten eläinten pesiä, vaan majailee puunkoloissa ja rakennuksien ullakoilla, aiheuttaen ajoittain ongelmia kiinteistön omistajille.
MITÄ KYLÄNÄÄTÄ SYÖ?
Kylänäätä on sekasyöjä, joka valikoi ruokansa saatavuuden perusteella. Talvella ja keväällä se saalistaa piennisäkkäitä, kuten rottia, hiiriä ja lintuja, ja syö myös lintujen munia. Kesällä ja syksyllä kylänäätä syö valtaosin marjoja ja hedelmiä, esimerkiksi tomaatteja.
MISSÄ KYLÄNÄÄTIÄ ESIINTYY?
Kylänäädän levinneisyys kattaa suuren osan Eurooppaa sekä Keski-Aasiaa. Suomessa kylänäädistä on tehty yksittäisiä havaintoja, ja se on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi. Kylänäädän leviämistä pohjoiseen hidastaa pitkät, lumiset talvet, joskin ilmastonmuutoksen myötä tilanne voi muuttua. Kylänäädän kanta on vakaa ja elinvoimainen.
Kylänäätä
Martes foina
Luokka: Mammalia –Nisäkkäät
Lahko: Carnivora – Petoeläimet
Heimo: Mustelidae – Näätäeläimet
Koko: 1100-2100 g, pituus 42-48 cm + häntä 23-32 cm, uros naarasta kookkaampi.
Lisääntyminen: Kiima kesä-elokuussa. Viivästynyt sikiönkehitys, varsinainen tiineys n. 30-50 vrk. Jälkeläisiä kerralla 3-7. Itsenäistyy vuoden iässä, sukukypsä 15-27 kk iässä.
Elinikä: 10 vuotta
Tiesitkö, että…
kylänäädät tunnetaan epätavallisesta tavastaan tuhota autojen kaapeleita? Syytä käytökseen ei tarkkaan tiedetä, mutta eniten ”autohyökkäyksiä” tapahtuu keväisin, kun nuoret näädät vielä opettelevat tunnistamaan mikä on syötävää ja mikä ei.