Korppi
ELINTAVAT
Korppeja tavataan lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ja Suomessakin se on levinnyt koko maahan. Alun perin arka, suurten ja rauhallisten erämaiden lintu korppi on oppinut hyödyntämään ihmistoiminnan tuotoksia elannonhaussaan. Kaikkiruokaisen korpin luonnolliseen ravintoon kuuluvat mm. haaskat, jätteet, linnunmunat ja –poikaset, marjat ja muu kasvisravinto. Nykykorpit viihtyvät niin kaatopaikkojen tuntumassa kuin eläinpuiston petoeläinaitausten liepeilläkin; helppo ravinto houkuttelee lintuja. Vanhat korpit ovat paikkalintuja, jotka saattavat pesiä samassa pesässä vuodesta toiseen. Nuoret linnut sen sijaan saattavat viettää kiertelevämpää elämää.
SUOJELU
Suomen korppikanta pieneni voimakkaasti 1900-luvulla vainon vuoksi. Vuosisadan puolivälissä korppeja arvellaan olleen vain noin 1 200 yksilöä. Nykyisin korppi on rauhoitettu poronhoitoalueen eteläpuolella.
SOPEUTUMINEN TALVEEN
Korppi on hyvin sopeutunut Suomen kylmään talveen. Pohjois-Lapissa se on ainoita talvehtijoita riekon, kiirunan ja tunturihaukan kanssa. Korpit kerääntyvät talvella parviksi. Kun joku korpeista havaitsee ruokapaikan, esimerkiksi haaskan, on paikalla pian koko parvi lintuja ruokailemassa.
Korppi
Corvus corax, Raven
Luokka: Aves – Linnut
Heimo: Corvidae – Varikset
Koko: Paino 650-1300 g, siipien kärkiväli 115–130 cm , koiraat naaraita kookkaampia.
Lisääntyminen: Naaras munii maaliskuussa 5-6 munaa, haudonta 20-21 vrk. Poikaset itsenäistyvä alle 2 kk:n iässä ja ovat sukukypsiä 2-3 –vuotiaana.
Elinikä: Rengastustietojen mukaan vanhin korppi on elänyt lähes 22-vuotiaaksi. Ranuan eläinpuiston vanhin korppi eli 26-vuotiaaksi.
Tiesitkö, että…
sosiaaliset korpit kommunikoivat paljon ja hyvin erilaisilla äänillä? Ne myös oppivat uusia ääniä matkimalla; ihmisen puhetta tai vaikkapa koiran haukkua matkiva korppi ei ole ollenkaan harvinainen.