Amerikanmajava
ELINTAVAT
Majavat elävät vesistöjen varsilla. Veden lisäksi majavien elinympäristövaatimuksiin kuuluu rannalla kasvavat lehtipuut, majavan pääravinto. Puiden lehtien ja kuoren lisäksi majavat syövät myös vesikasveja. Majavat kaatavat isojakin puita ja rakentavat niistä patoja, joilla saavat kotilammen vedenpinnan nousemaan. Myös majavan pesä on rakennettu puun oksista ja rungoista. Pesä on vankkatekoinen ja sen suuaukko on veden alla, joten pedot eivät pääse helposti pesään. Yöaktiivinen majava elää perhekunnissa, johon kuuluu vanhempien lisäksi yleensä saman ja edellisvuoden poikaset. Suomessa elää kahden eri lajin majavia. Amerikanmajavien pääesiintymisaluetta ovat Keski- Ja Itä-Suomi, lisäksi majavia elää Hämeessä ja Lapissakin. Euroopanmajavia tavataan vain Satakunnan alueella. Kaikkiaan Suomen n. 12 000 majavasta on alkuperäisen euroopanmajavan edustajia vain n. 2000.
SUOJELU
Majavat metsästettiin Suomessa sukupuuttoon 1800-luvun lopussa. 1930-luvulla Suomeen tuotiin majavia sekä Norjasta (euroopanmajava), että Pohjois-Amerikasta (amerikanmajava). Majava on riistalaji. Euroopanmajava on Suomessa silmälläpidettävä laji, jota saa metsästää vain riistanhoitopiirin luvalla.
SOPEUTUMINEN TALVEEN
Majavat varastoivat syksyllä oksia ja puunrankoja kotilammen pohjaan. Sieltä ne hakevat tarpeen mukaan täydennystä pesään syötäväksi. Koska majavan pesä aukeaa veteen, ei sen tarvitse välttämättä kahlata lyhyillä jaloillaan hangessa ravinnonhaussa pedoille alttiina.
Amerikanmajava
Castor canadensis, North American beaver
Luokka: Mammalia – Nisäkkäät
Lahko: Rodentia – Jyrsijät
Heimo: Castoridae – Majavat
Koko: paino 12-33 kg, pituus 65-105 cm + häntä 22-38 cm, sukupuolet samankokoisia tai naaras hieman kookkaampi
Lisääntyminen: Yksiavioinen. Kiima tammi-helmikuussa, kantoaika 3,5 kk, jälkeläisiä kerralla 3-4. Itsenäistyy 2-vuotiaana, sukukypsä 1,5-vuotiaana.
Elinikä: 30 vuotta
Tiesitkö, että…
majava muokkaa rakennelmillaan elinympäristöään suuresti? Sen rakentamat padot nostavat veden rannoille, puiden juuret tukahtuvat ja etenkin kuusia kuolee. Rantametsä muuttuu vesiekosysteemiksi. Majavan lähdettyä vesi laskee, ja maaekosysteemi kehittyy taas metsäksi.