Valkoposkihanhi

ELINTAVAT

Valkoposkihanhi on arktinen hanhilaji, joka on alun perin kotoisin Venäjän pohjoisilta saarilta, Huippuvuorilta ja Grönlannista. Itämeren piirissä valkoposkihanhia on tavattu pesivänä 1970-luvulta ja Suomessa 1980-luvulta lähtien. Nykyisin valkoposkihanhikanta on Suomessa painottunut etelärannikolle, mutta pesintöjä on todettu rannikollamme aina Oulua myöten sekä myös sisämaassa. Valkoposkihanhen alkuperäinen ympäristö on kuitenkin arktisen tundran kallioisilla ja kivisillä rinteillä kosteikkojen tuntumassa. Ne syövät ruohoa, viljan oraita ja jyviä sekä kasvien lehtiä. Pesän valkoposkihanhet rakentavat usein lähelle merilintukolonioita. Nykyisin ne pesivät myös kaupunkien puisto- ja viheralueilla. Valkoposkihanhet ruokailevat mielellään viljelys- ja laidunmailla suurissa parvissa.

SUOJELU

1900-luvun alkupuolella metsästys valkoposkihanhien pesimä-, muutto-, ja talvehtimisalueilla oli romahduttaa koko maailman valkoposkihanhikannan. Monissa maissa laji rauhoitettiin 1960-luvulla. Nykyisin valkoposkihanhi kuuluu EU:n erityisesti suojeltujen lajien listalle ja on siten Suomessakin luonnonsuojelulailla rauhoitettu.

SOPEUTUMINEN TALVEEN

Siperialaiset sekä Itämeren piirin valkoposkihanhet muuttavat talvehtimaan Hollantiin, Grönlannin ja Huippuvuorten linnut puolestaan Britteinsaarille.