Näätä
ELINTAVAT
Näädän ominta ympäristöä ovat vanhat erämaiset havumetsät. Siellä se saalistaa pikkunisäkkäitä, kanalintuja, sammakoita ja hyönteisiä, mutta sille kelpaavat myös haaskat ja marjat. Muiden näätäeläinten tavoin yksinelävät näädät ovat puhtaasti yöaktiivisia. Näätä liikkuu ravinnonhaussa niin maata pitkin kuin ketterästi puissa kiipeillenkin. Näädän pesäkolokin on usein puussa; vanha palokärjen tai vaikka oravan pesä kelpaa luonnonkolojen ohessa. Suomessa näädän elinaluetta on koko maa tuntureita lukuun ottamatta.
SUOJELU
Näätä metsästettiin lähes sukupuuton partaalle 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta kanta toipui. Nykyisin riistaeläimiin lukeutuvaa näätää metsästetään vuosittain 15 000-20 000 yksilön verran.
SOPEUTUMINEN TALVEEN
Näätä vaihtaa talveksi paksun talviturkin, jonka vuoksi sitä metsästetään edelleen. Lisäksi näädän tassunpohjat ovat talvisin hyvin karvaiset. Näätä tuntee lumen eristävän ominaisuuden ja valitseekin hyvin kylmillä alueilla, kuten Lapissa, mieluusti päivälepopaikakseen lumen alla olevan kivenkolon tai kaatuneen puun alusen.
Näätä
Martes martes, Pine marten
Luokka: Mammalia – Nisäkkäät
Lahko: Carnivora- Petoeläimet
Heimo: Mustelidae – Näätäeläimet
Koko: Paino 700-1800 g, pituus 42-56cm + häntä 20-28cm, uros naarasta kookkaampi.
Lisääntyminen: Kiima kesä-elokuussa, viivästynyt sikiönkehitys eli alkio kiinnittyy vasta seuraavana keväänä, n. kuukausi ennen pentujen syntymää huhti- toukokuussa. Jälkeläisiä kerralla 2-5. Itsenäistyy 4 kk:n iässä, sukukypsä n. 1-vuotiaana.
Elinikä: 8-10 vuotta.
Tiesitkö, että…
puuhun kiipeäminen ei pelasta oravaa näädän kynsistä, mutta näädän se voi pelastaa omilta vihollisiltaan? Tiheässä kuusessa näätä on suojassa niin ilmasta käsin saalistavilta huuhkajilta ja maakotkilta kuin maassa metsästäviltä ketuiltakin.