Porokolmikko edistämässä tutkimusta

Lämpökameratutkimus tienkäyttäjien apuna

Pahka, Piipa ja Pörrö -porot pääsivät taannoin poseeraamaan lämpökameralle ja osallistumaan Oulun yliopiston tutkimukseen, jonka tavoitteena on kehittää menetelmiä porokolareiden ehkäisemiseksi. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 4000 porokolaria, joista aiheutuu henkilö-, esine- ja porovahinkoja. Lisäksi porokolarit voivat aiheuttaa henkisiä kärsimyksiä. Koska porot liikkuvat paljon tiellä myös pimeään vuodenaikaan, jolloin niitä on vaikea ihmissilmin havaita, on tärkeä kehittää ihmistä avustavia teknologioita porojen havaitsemiseen. Lämpökamera on tähän oiva ratkaisu, sillä sen toimintatehokkuus ei riipu valoisuudesta eikä säästä.

Tutkimuksessa kerätään maailmanlaajuisessakin mittakaavassa ainutlaatuista lämpökameramateriaalia poroista ja muista eläimistä. Tätä dataa tarvitaan erilaisten tekoäly- ja koneoppimismenetelmien rakentamiseen. Datan pohjalta algoritmit voidaan kouluttaa tunnistamaan poroja ja muita tielläliikkujia myös vaativissa olosuhteissa. Sovelluksena voi esimerkiksi varoittaa autoilijaa (tai itseohjautuvan auton järjestelmää) tietä lähestyvistä ja tiellä olevista poroista, tien reunassa kulkevista ratsukoista ja muista eläimistä. Näin ollen auto voi hidastaa ja tehdä tilanteeseen sopivia väistöliikkeitä ajoissa. Ranualla kuvattua materiaalia voidaan siis tulevaisuudessa toivottavasti käyttää porokolarien vähentämiseen!

Immersiiviset kokemukset

Osana viime vierailua työryhmä myös kuvasi 360-videomateriaalia porotokan keskeltä. Videomateriaalin avulla poroja ja muita arktisia eläimiä voidaan tuoda immersiivisiesti lähietäisyydelle katsojan kanssa Oulun yliopiston kehittämän immersiotilan avulla. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa sijaitsevaa AIC Smart Campus Lab Lounge -tilaa hyödynnetään tekoälytutkimukseen, koneen ja ihmisen vuorovaikutuksen tutkimiseen sekä demokäyttöön esimerkiksi yliopiston vierailijoita varten. Tilassa vierailija voi siis esimerkiksi kokea, miltä tuntuu olla turvat vastakkain uteliaan poron kanssa!

Arktiset äänimaisemat

Yhteistyö tutkimuksen tiimoilta jatkuu kevään 2025 aikana, kun työryhmä palaa tallentamaan keväisiä eläinten ääniä Ranuan eläinpuistoon. Tallennukset toteutetaan erityisellä mikrofonilla, joka mahdollistaa äänen tulosuunnan ja etäisyyden aistimisen. Tämä binauraalinen stereoäänimaisema pyritään yhdistämään 360-kameran videotallenteen kanssa erityisesti siten, että äänen suunta vastaa 360-videon sisällössä esiintyviä suuntia.

Tarkoituksena on myös suunnitella, miten Ranuan eläinpuistossa tehtyjen äänitysten pohjalta voitaisiin tulevaisuudessa tutkia luonnonvaraisten eläinten elinympäristön äänien vaikutusta niiden käyttäytymiseen.

Lämpökamerakuva: Benjamin Kämä

Kuva äänitystilanteesta: Ella Peltonen