DNA-tutkimusta naalin suojelun tueksi
Ranuan eläinpuisto tukee Itä-Suomen yliopistossa tehtävää tutkimusta, jossa kehitetään DNA-analyysimenetelmää eläinlajien tunnistamiseen. Tavoitteena on tarjota lisätyökalu havaintojen varmentamiseen. Onnistuessaan menetelmää voitaisiin tulevaisuudessa käyttää jo maastossa olevien näytteiden analysointiin, mikä nopeuttaisi sen selvittämistä, onko alueella liikkunut naali vai kettu.
Yhteistyön osana keräsimme naaleilta ja ketuilta ulostenäytteitä, luunpalasia sekä ravinnon jäänteitä – kuten rotan hännän. Näytteet pakattiin huolellisesti minigrip-pusseihin ja toimitettiin tutkijoille, jotka keräsivät lisäksi maaperänäytteitä alueilta, joilla eläimet olivat liikkuneet usein. Nämä näytteet ovat nyt tutkijoilla analysoitavana. Eläinpuisto tarjoaa tutkimukselle kontrolloidun ympäristön, jossa jokainen näyte voidaan luotettavasti yhdistää tiettyyn yksilöön ja lajiin, mikä tukee tutkimusmenetelmien kehittämistä ja testaamista.
Fennoskandian naalikanta on edelleen hyvin pieni. Metsähallituksen mukaan Fennoskandiassa eli vuonna 2024 arviolta 582 aikuista naalia. Naali on yhä Suomen uhanalaisin nisäkäs, ja suojelutoimet – kuten yli 200 vanhan pesäpaikan vuosittainen tarkastaminen sekä yhteistyö naapurimaiden kanssa – ovat keskeisessä roolissa lajin tulevaisuuden turvaamisessa.

Lisää artikkeleita
Uhanalaisia persianlampaita Ranualle
Luonnossa persianlampaita elää Keski-Aasian vuoristoalueilla. Persianlammas jaetaan useaan alalajiin, joista Korkeasaaressa ja nyt myös meillä elävä alalaji on levinneisyydeltään koillisin ja parhaiten vuoristo-olosuhteisiin sopeutunut. Se luokitellaan vaarantuneeksi, ja sitä pidetään kaikkein uhanalaisimpana villilampaana. Lajin kantaa ovat heikentäneet salametsästys, kilpailu kotieläinten kanssa sekä kuivuudet ja ankarat talvet.
Lue lisää